HS:n toimittaja maalitti amerikkalaisteiniä valheellisin perustein, milloin hän pyytää anteeksi?

Suomessa on huolestuttavissa määrin lisääntynyt agendajournalismi. Sille ominaisesti toimittajalla on ennakkoasenne yhteiskuntaa kohtaan. Hän kirjoittaa kommenttinsa ja uutisensa palvelemaan tätä agendaa.

Tässä tapauksessa HS:n toimittaja levitti sanomaansa uutisoimalla valheita.

Vuoden 2019 alkupuolella levisi video, jossa Trumpia kannattava poikajoukko näyttää pilkkaavan Yhdysvaltojen alkuperäisasukkaita.

Media niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa riensi syyttämään poikia ja etenkin yhtä heistä – Nicholas Sandmannia – rasisteiksi.

Suomessa Helsingin Sanomien toimittaja Ville Similä kirjoitti mm. seuraavaa:

“Nuori poika seisoo aivan miehen edessä, katsoo tätä silmiin ja hymyilee pilkallisesti.”

“Vieressä koulutoverit hyppivät ja huutavat ”build that wall”, rakentakaa muuri.”

“Poikien käytöstä Phillipsiä kohtaan on vaikea kuvailla muuksi kuin puhtaaksi ilkeydeksi. Muuta motiivia ei ole kuin puolustuskyvyttömän miehen nöyryyttäminen joukolla.”

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005971840.html

Samankaltaisia väittämiä esittivät lukuisat amerikkalaismediat.

Sitten paljastui toinen video ja uusia näkökulmia tapahtumiin. Ne osoittivat, ettei poikien tai Sandmannin toiminnassa ollut mitään rasistista.

Pojat odottivat nähtävyyksien jälkeen bussimatkaa takaisin kotiin. Sandmann astui eri osapuolien väliin lieventääkseen jännitettä. Hän hymyili osoittaakseen, ettei ole aggressiivinen.

Selvisi myös, että tilanne alkoi eskaloitua tummaihoisten “Israelin jälkeläisten” pilkatessa poikia. Missään videossa ei kuulla poikien huutavan sanaakaan muurista.

https://edition.cnn.com/2019/01/21/us/maga-hat-teens-native-american-second-video/index.html

Lopulta tappouhkauksia median toiminnan seurauksena vastaanottanut Sandmann haastoi ison joukon amerikkalaismedioita oikeuteen – ja voitti.

Kaikki häntä vastaan esitetyt syytökset olivat valheellisia.

Viimeisimpänä The Washington Post kiirehti sopimaan pojan kanssa vaateen 250 miljoonan dollarin korvauksista:

https://edition.cnn.com/2020/07/24/media/washington-post-sandmann-settlement-lawsuit/index.html

Samoin valhetta ovat yllä mainitut HS:n toimittajan Ville Similän esittämät väitteet. Ne ovat tarkoituksellista agendajournalismia, jossa Similä kirjoittaa tapahtumista niin kuin toivoi niiden menevän – ei sen pohjalta, mitä oikeasti tapahtui.

Tämä on vain yksi esimerkki muun muassa HS:n sivuillaan sallimasta punavihreästä agendajournalismista ja propagandasta, jossa pääosin punavihreät toimittajat eivät pyri selvittämään totuutta, vaan rientävät heittämään kiviä ja syyttämään ihmisiä rasisteiksi.

Jokainen voi itse päätellä, miten hyvin tämänkaltainen journalismi palvelee lukijoita. Ja miten se vääristää kuvaa yhteiskunnasta.

Vähin mitä HS ja Similä voisivat tehdä on pyytää anteeksi, jos ei keneltäkään muilta niin lukijoiltaan.

Suomalaisilla on oikeus vaatia uutisjournalismilta korkeampaa tasoa.

Sekä toimittajilta tosiasioiden kertomista.

Viikko intersektionaalista feminismiä paljasti vihervasemmistossa kytevän rasismin

Intersektionaalinen feminismi halutaan esitellä kauniina isminä. Se ottaa huomioon yksilön kokonaisuutena pyrkien mm. löytämään häneen vaikuttavat syrjinnän rakenteet.

Viime viikkoina kuitenkin nähtiin, miten intersektionaaliseen feminismiin keskeisesti liittyvää identiteettipolitiikkaa käytetään itse asiassa kertomaan miten etnisesti tai ihonvärinsä mukaan profiloidun henkilön täytyy ajatella ja mitä hän saa ilmaista itsestään.

Oikeastaan identiteettipolitiikkaa käytettiin välineenä hiljentämiseen.

Tämä alkoi, kun kurditaustainen, 5 vuotiaana pakolaisleiriltä Suomeen muuttanut Seida Sohrabi kirjoitti ansiokkaan kolumnin, joka rikkoo vihervasemmiston huolella rakentamaa myyttiä siitä, että jokainen maahanmuuttaja Suomessa voi olla vain uhri.

Seida kirjoittaa mm.

Olen muutaman vuoden ajan törmännyt moniin uusiin sanoihin, joista en lainkaan pidä. Olen törmännyt kielenkäyttöön, jossa vähemmistön edustajia uhriutetaan ja jossa sanat saavat uuden merkityksen.

Intersektionaalista feminismiä viljelevät näkevät ongelmia vähäpätöisissä asioissa, mutta eivät halua tikullakaan koskea aitoihin ongelmiin ja niiden sivuvaikutuksiin. Niiden kohdalla vahvistetaan sortoa ja alistamista sen sijaan, että puututtaisiin ja myönnettäisiin ongelma.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006558259.html

Koska Seida ei suostunut hänelle määrättyyn uhri-identiteettiin, koki osa vihervasemmistoa hänen mielipiteensä uhkana.

Alkoi vähättely ja panettelu, joka tiivistyy näihin Vasemmistonuorten puheenjohtajan sanoihin:

Kuten on niin yleistä vasemmistopiireissä, kohdistettiin hyökkäys vastapuolen identiteettiin. Käytettiin termejä, kuten “tekopyhä”, “white passing” ja “good immigrant”. Oleellista on, että näillä termeillä haluttiin kieltää toisen henkilön oikeus puhua.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh jopa tviittasi, ettei ole OK, että Seidan kaltainen vaikuttaja pystyy ilmaisemaan itseään.

Huomionarvoisesti, asemoituaan Seidan “white passing” -henkilöksi, alkoi vasemmistonuorten puheenjohtaja syrjiä tätä. Hän itse asemoi Seidan tiettyyn identiteetin luentaan, minkä jälkeen esitti, että kaikki mitä Seida sanoo, johtuu tästä identiteetistä. Seidan oma persoona, omat kokemukset ja omat mielipiteet lakkasivat näin olemasta valideja. Asian voi ilmaista niinkin, että Seida haluttiin dehumanisoida.

Ei ihme, sillä jos kaikkia suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuneita maahanmuuttajia kiellettäisiin ilmaisemasta itseään, jäisi jäljelle vain vasemmiston ylläpitämä rasistinen narratiivi. Sen mukaan jokainen maahanmuuttaja saa kokea itsensä – etnisen taustansa ja/tai ihonvärinsä – takia ainoastaan uhrina.

Vihervasemmisto toivoo kenties maailmaa, jossa he voivat ylhäältä päin jaotella ihmisiä ja kolonialistien tavoin määritellä heidän yhteiskunnallisen asemansa. He eivät halua eheyttää maahanmuuttajaa, vaan asemoida tämän yhteiskunnalliseksi välineeksi.

Tämän takia yhteiskuntaan tarvitaan monenlaisia ääniä.

Etninen identiteetti tai ihonväri ei saa olla syy rajoittaa kenenkään henkilön mielipiteenvapautta.

Päinvastoin.

Myös maahanmuuttajataustaisten tulee saada kertoa menestyksestä ja rakkaudestaan suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.

Hussein al-Taee ja rasismi

Pian vaalien jäleen SDP ilmoitti olevansa arvopuolue ja ettei tee yhteistyötä esimerkiksi perussuomalaisten kanssa puolueiden välisen arvopohjan erilaisuuden takia.

Muutaman päivän päästä selvisi, että SDP:n omistakin riveistä löytyy rasistisia kannanottoja. Hussein al-Taee pyysi vänkyröinnin jälkeen kirjoituksiaan anteeksi, ja ihmiselle suotakoon mahdollisuus muuttua. Tosin on hyvä muistaa, että nyt ei puhuta 10 vuoden vaan parin vuoden takaisista mielipiteistä.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/hussein-al-taee-sai-anteeksiannon-sdpn-eduskuntaryhmalta-ei-rangaistusta-eihan-tama-ole-mennyt-seuraamuksetta/f04808d6-e299-374a-8a8d-cddbd6470c25

Meillä länsimaisilla on tapana kantaa myyttiä kolonialismin taakasta. Tähän kuuluvat syytökset meistä suomalaisistakin rasistisena kansana. Olisi kuitenkin syytä hyväksyä se tosiasia, että emme siinä suhteessa poikkea mitenkään mistään muustakaan osasta maailmaa. Kolonialismin henkisen taakan kantaminen on turhaa itsensä korottamista. Emme ole niin ainutlaatuisia, olleet enää vuosikymmeniin, jotta meidän tulisi soimata itseämme norsunluutornissa.

Rasismia löytyy joka puolelta maailmaa, ja hyvin paljon Lähi-Idästä, jossa pelkästään uskontokunta jakaa ihmiset hyväksyttäviin ja ei-hyväksyttäviin, puhumattakaan ihonväristä ja antisemitismistä.

Hussein al-Taeen tapaus on hyvä muistutus siitä, millaisiin asenteisiin moni arabi kasvaa kotonaan ja millaisia arvoja he kantavat mukanaan.

Tämä ei tee rasismista hyväksyttävää, mutta toivottavasti auttaa meitä tulkitsemaan omia arvojamme osana laajempaa ihmisyyttä.

On Suomessa tabu puhua maahanmuuttajien rasismista.